Miksi WordPress on julkaisujärjestelmänä paras yrityssivukäyttöön, on monta vastausta. Lyhyin lista kuuluu:

  • Maailman yleisin verkkosivualusta. Et jää kiinni muutaman tekijäjampan kykyihin tai kyvyttömyyteen. Löydät aina sivuillesi jatkokehittäjät.
  • Sadattuhannet ammattilaiset kehittävät sitä koko ajan paremmaksi ja siihen saa melkein mitä vain valmiina lisäosana, osan ilmaiseksi, loput maksusta.
  • Sitä on helppo päivittää ja se on tehty aktiivista blogi- ja muuta sisällöntuotantoa varten.

Olemme tehneet sillä satoja sivustoja. Edullisin ja nopein on ollut muutaman satasen maksanut ja päivän kestänyt projekti. Suurin projekti on kestänyt nyt yli vuoden ja maksanut kymmeniä tuhansia euroja.

Pitkä vastaus löytyy Perttu Tolvasen kirjoittamana Vierityspalkin uusimpana juttuna, jonka lainaan suoraan:

Tylsät teknologiavalinnat ovat kestävimpiä

Perttu Tolvanen

Valun Mikko Virenius kirjoitti viime vuoden puolella teknologiavalinnoista raflaavalla otsikolla “Sori kehittäjä, kukaan ei ole kiinnostunut hipsteriteknologiastasi”.

Mikko viittaa jutussaan monen ohjelmistokehittäjän ihmettelyyn siitä miksi asiakkaat eivät aina osaa arvostaa uusimpia mikroarkkitehtuuriehdotuksia tai koko palvelun toteutusta yhden sivun web-sovelluksena Reactilla. Monen kehittäjän mielestä nämä olisivat paljon modernimpia malleja kuin jonkun kankean WordPressin taivuttelu palvelun alustaksi.

Kieltämättä tämä on varsin yleinen ilmiö, mutta en ole aivan samaa mieltä siitä etteivätkö kehittäjien ehdotukset pääsisi esiin toimistojen tarjonnassa. Väitän jopa, että tällä hetkellä nimenomaan monet toimittajat tarjoavat asiakkailleen uusimpia ja tuoreimpia teknologioita ja lähestymistapoja vaikka asiakkaiden kannalta kestävämpi vaihtoehto olisi rakentaa palvelu jonkun vakiintuneemman teknologia-alustan, kuten WordPressin, päälle.

Moni toimisto sekä yksittäinen kehittäjä todellakin luulee, että “meillä on modernein stäkki” on hyvä myyntilause.

Käytännössähän tällainen väite puree lähinnä startup-maailmassa, tai jos pöydän toisella puolella on päättävässä asemassa kehittäjiä. Sellainen on kuitenkin aika harvinaista. Yleensä asiakkaiden puolella olevat kehittäjät tuppaavat myös olemaan aika kokeneita kehittäjiä, jotka ovat jo yleensä nähneet mitä voi seurata siitä kun tekee asioita aivan uusimmilla teknologioilla.

Erittäin kokemattomiin ostajiin uutuuden korostaminen voi tietysti myös toimia joskus, koska kieltämättä joskus asiakkaiden puolella on harhakäsityksiä siitä että uusimpaan teknologiaan investoiminen jotenkin automaattisesti takaisi pisimmän elinkaaren.

Käytännössähän IT-alalla teknologioita syntyy ja kuolee koko ajan valtavasti, ja vain hyvin pieni osa teknologioista pääsee laajaan käyttöön ja onnistuu kehittymään useiden vuosien ajan eteenpäin. Esimerkiksi viime vuosina kuumista Javascript-frameworkeista merkittävä osa on jo lähes kuollut, tai vähintään hylätty hitaaseen saattohoitoon, kun suurin osa kehittäjistä on hypännyt trendikkäämpiin vaihtoehtoihin.

Asiakkaiden kannalta tällainen tilanne on aivan katastrofaalinen suorastaan, koska tilanne voi pakottaa koodaamaan sovelluksia täysin uusiksi muutaman vuoden välein. Toimistoille muutaman vuoden välein tapahtuva täydellinen uudelleenkoodaus on tietysti vain mehukasta liiketoimintaa.

Viitatuilla Javascript-frameworkeillakin on tehty tässä maassa todella paljon verkkopalveluita ja erilaisia web-sovelluksia, ja moni näiden omistajista on nyt vaikeuksissa, kun valtava Angularilla tehty sovellus ei olekaan enää niin helposti jatkokehitettävä, ja kaikki ohjelmistokehittäjät haluaisivat tehdä töitä jollain uudemmalla frameworkilla.

Vakiintuneet ekosysteemit takaavat jatkuvuutta

Virenius korostaa jutussaan avoimen lähdekoodin etuja jatkuvuuden näkökulmasta, jotka ovatkin ihan todellisia. Isot ekosysteemit eivät synny nopeasti, eivätkä murru nopeasti, joten asiakkaiden kannalta isojen ekosysteemien teknologiat ovat ennustettavia, etenkin jos ne pohjautuvat avoimeen lähdekoodiin.

Tosin kaupallisellakin puolella on valtavasti esimerkkejä teknologioista, joiden ympärille on muodostunut laaja ekosysteemi, joka jo olemassaolollaan varmistaa teknologian jatkuvuutta. Yleensä kyse onkin enemmän juuri ekosysteemin laajuudesta ja kypsyydestä, ei niinkään siitä että onko kyse avoimesta lähdekoodista vai suljetusta koodista.

Olisi esimerkiksi hyvin vaikea väittää, että jonkun Salesforcen ekosysteemi olisi jotenkin olennaisesti heikompi tai riskialttiimpi tulevaisuuden suhteen kuin WordPressin. Etenkin kun isoilla teknologiataloilla on ihan samantyyppisiä lisäosamarkkinoita ja kumppaniverkostoja ympärillään kuin mitä suosituimmilla avoimen koodin järjestelmillä.

Uusien teknologioiden käyttöön pitää olla selkeät syyt

Toki on paljon tilanteita, joissa uudet teknologiat tarjoavat jotain selkeästi uutta ja parempaa. Yleensähän uudet teknologiat syntyvät juuri tilanteissa, joissa jokin kehittäjäjoukko on havainnut aiemman teknologian riittämättömyyden ja lähtenyt miettimään parempaa ratkaisumallia. Täten kaikki uudet teknologiat ovat aina varmaan jossain määrin parempia kuin ne teknologiat joita kyseiset kehittäjät käyttivät aiemmin.

Esimerkiksi mikroarkkitehtuurit ovat syntyneet vastauksena isojen, monoliittisten räätälijärjestelmien jatkokehityksen ongelmiin, mutta ei mikroarkkitehtuurienkaan ajatus ole vailla omia haasteitaan, eikä sellainen ajattelu sovi kaikkiin tilanteisiin. Joku React on taas syntynyt Facebookin tuotekehityksen toimesta vastauksena Facebook-sovelluksen hyvin reaaliaikaisten päivitysten tarpeeseen. Kummassakin tapauksessa on kysymys mallista, joka ratkaisee lopulta melko spesifin ongelman, ja sellaisesta on vielä pitkä matka teknologia-alustaan joka ratkaisi tehokkaasti monia erilaisia ongelmia.

Eivätkä uudet teknologiat aina edes onnistu ratkaisemaan spesifejäkään ongelmia tehokkaasti. Kukaan kehittäjä ei tunne koko maailman teknologiakenttää, harvoin edes oman ekosysteeminsä kaikkia eri vaihtoehtoja. Täten monet uudet teknologiat ratkaisevat ongelmia, jotka on jo ratkaistu aiemmin jossain toisaalla.

Ja vaikka uusi teknologia ratkaisisikin jonkun tunnetun haasteen selkeästi paremmin kuin aiemmat teknologiat, niin yleensä siitä puuttuu vielä paljon kyvykkyyksiä, jotka on aiempiin ratkaisuihin vuosien varrella kehitetty.

Asiakkaiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että vaikka uusi teknologia olisikin ratkaisu siihen yhteen polttavaan ongelmaan (esim. suorituskyky, muokattavuus, paremmat kehitysprosessit, tjms), niin usein vaihdon myötä saadaan joukko uusia ongelmia jotka oli jo ratkaistu aiemmassa ympäristössä.

Asiakkaiden kannattaisikin haastaa vahvemmin toimistojen ehdottamien teknologioiden perustelut, koska läheskään aina toimistojen teknologiavalintaprosessit eivät ole perustuneet kovin laajoihin, tai edes loogisiin, arviointiprosesseihin. Usein toimistot vaihtavat teknologioita, koska riittävän moni kehittäjä (tai se yksi äänekäs) haluaisi kokeilla uusia juttuja.

Tylsä ja toimiva teknologia voi olla myyjälle huonoa bisnestä

Toimittajien etuna voi myös joskus olla myydä uusia teknologioita, koska niiden avulla palveluiden pystyttäminen tuottaa heille enemmän työtä. Laajat ja pitkälle tuotteistetut alustat voivat olla toimittajien kannalta jopa ongelmallisia, kun kehittäjät eivät “tykkää” niiden kanssa toimimisesta, ja projektitkaan eivät välttämättä ole erityisen rahakkaita, kun alusta tarjoaa niin paljon valmiina.

IT-alan haastava rekrytointitilanne myös korostaa tätä ilmiötä, kun toimistojen täytyy mainostaa itseään kehittäjille paikkoina, joissa pääsee tekemään töitä kuumimmilla teknologioilla.

Täysin uusiin asioihin voi yleensä soveltaa myös uusimpia tekniikoita

Startup-maailmassa tätä temppua on käytetty jo pitkään. Kun tyypillinen startup tekee kuitenkin jotain aivan uutta ja ihmeellistä, ja todennäköisesti vaihtaa suuntaa vuoden päästä, niin valitun teknologiastäkin jatkuvuudella ei ole kovin paljon arvoa. Siksi tätä tilannetta kannattaa käyttää rekrytoinnissa, ja mainostaa itseään paikkana, jossa kehittäjät pääsevät koko ajan tutkimaan uusia teknologioita ja valitsemaan itsenäisesti käyttämänsä frameworkit ja muut systeemit.

Pitkäkestoista liiketoimintaa tekeville, jo vakiintuneille, firmoille tällainen teknologiaseikkailu ei kuitenkaan ole millään tavalla järkevää. Pystytettäviä palveluita ei aiota koodata uusiksi vuoden päästä, vaan palveluiden halutaan toimivan vuosien ajan ja järkevillä ylläpitokustannuksilla.

Mitä isompi investointi, sitä enemmän kannattaa pyrkiä kestäviin valintoihin

Asiakkaiden näkökulmasta tylsät ja kestävät teknologiat ovat yleensä sitä tärkeämpiä mitä isommasta ja pitkäkestoisemmasta investoinnista on kysymys. Riippuen kohteesta, tämä ei aina tietysti ole mahdollista, joten automaationa tätä ei saisi pitää, mutta pyrkimyksenä se on järkevä.

Uusimpien “hipsteriteknologioiden” tunteminen on toki järkevää, kuten Vireniuskin viitatussa jutussa toteaa, mutta niiden puskeminen asiakkaille myös pitkäkestoisten palveluiden alustoiksi on edesvastuutonta toimintaa.

Alan toimistoilla ja kehittäjillä on omat lehmänsä ojassa tässä toiminnassa, ja siksi asiakkaiden kannattaisikin ottaa enemmän vastuuta teknologiavalinnoista, silloin kun palveluiden toivotaan kestävän enemmän kuin seuraavat pari vuotta.

 

 

0 replies

Kommentoi.

Osallistu ja kommentoi.
Olemme kiitollisia kommenteista.

Kommentoi.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.